Hon var alltid rädd. Rädd för mörkret, rädd för fulla män hon såg i parken, rädd för att hamna under bilen, rädd för att mamma och pappa skulle dö och en morgon skulle hon hitta sig alldeles ensam i huset, inget ljud, bara tomma väggar, tomma rum.
Hon var rädd att vara ensam, och samtidigt var hon rädd för människor, som skrattade alldeles för mycket, alldeles för högt. Hon var rädd för främmande ställen, okända hus och gator, och skräcken gick i benen och hon kunde verken springa bort eller stå stilla.
Det var det värsta: att kunna göra ingenting utav skräcken, inte kontrollera sin kropp, sina tankar, sitt beteende.
14 kommentarer:
Stackars lilla gumma, var inte så rädd.
Räddslan - vart kommer det? Är det nånstans inne i oss?
Skratta inte åt räddslan. Lita på dig. Så är det bättre. Kanske en dag kan du lita öckså på andra människor.
Ja, det är synd, Celia, att vara rädd hela tiden. Livet går bara förbi och man vågar inte se, vad livet har att ge.
Hoppas lilla gumman blir modig en dag!
Det är en bra fråga - varifrån kommer rädslan? Jag minns jag var rädd nästan hela tiden i min barndom och jag är fortfarande rädd men kan kanske leva med rädslan lite bättre. Det är ju inte heller bra att vara helt orädd. Jag anser att någon som är rädd för ingenting kan inte heller vara modig.
Du har kanske rätt med det, lillasyrran, att rädslan finns alttid, man bara blir van att leva med den och kan klara med den.
Att inte vara aldrig rädd, är psykopatiskt. Tycker jag.
Har alltid varit rädd för att komma för sent - drömmer fortfarande om missade tàg och flyg... Vad betyder det? Andra rädslor tror jag mig ha lärt att dominera. Tror jag...
Det där är väl vanligt, Peter, att vara rädd för att komma för sent. Är man rädd för att folk inte gillar... kan man inte lita på en, som kommer för sent... kanske det roliga har skett innan jag kommer...?
Ja, jag vet inte var det betyder.
Jag tror att foraldrar kan (eller inte kan) lara sina barn att inte vara radda om de inte sjalva visar sin radsla for barnet. Min mamma - som var en mycket klok person - visade mig farliga saker som eldsvador och askvader da jag var liten. Hon forklarade dem for mig och visade aldrig sin egen radsla till exempel da vi satt och tittade pa askvadret. Darfor ar jag inte radd for aska. Jag vet att det kan vara farligt, men jag forknippar det inte med radsla.
Visst har jag varit radd anda, som en gang i Brugge i Belgien, da jag satt i en bil bredvid en vaninna som just fatt korkort. Jag minns annu hettan som steg upp i min kropp da vi sa gott som snuddade vid en annan bil. Da var jag radd, men det gick over sa fort faran var over.
Ar jag en psykopat? Antagligen!
Nej....jag tror inte att du är en psykopat, HPY, du är bara realistisk. Du har rätt med det, att föräldrarna kan ge rädslan åt barn, sånt händer, men jag tycker nog att barn måste också veta, att deras föräldrar är bara människor, som också kan vara rädda, för det är ju inget fånigt att vara rädd ibland.
Dock, när barnen är mycket små, måste föräldrarna se starkare ut än vad dom kanske är.
Här om dagen skrev jag i min blogg om att bli arg.Faktum är att efteråt så blev jag rädd.Rädd över vad som skulle kunna hända framöver!Alltid finns det något för oss människor att vara rädda över!
Rädsla är väl släkt med at vara arg, Bosse, skulle jag tro.
I manga fall upptrader vi argt da vi ar radda.
Det är sant, HPY.
Ihailen Ruotsia. Teenkö väärin?
1) Kielienemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (esim. lainsäädännön kirjoittaminen kielienemmistön kielellä riittää hyvin kaikille)
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä
3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä, voortsprookkia (Tulkki- ja käännöspalvelut riittävät oikein hyvin)
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi Suomessa ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa.
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Ruotsissakin tehdään niin ja siten osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti Ruotsi ottaa vastaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirja) Suomen muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista mallia saisi Suomikin yhtä arvostettun aseman kansainvälisesti kuten Ruotsi ja muut pohjoismaat. Samalla vähenisivät erilaiseen tilastointikäytäntöön perustuvat väärinkäsitykset.
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia eikä paluumuuttajia.
12) Vähemmistökielistä ei tarvita mainintaa perustuslaissa. Muissakaan pohjoismaissa ei niistä ole mainintoja. Näin Suomen lainsäädäntö saataisiin harmonisoitua siltäkin osin skandinaaviseksi. Samalla Pohjoismaiden Neuvoston toistaiseksi tulokseton toiminta siinä suhteessa saisi tukea Suomesta.
13) Eduskunnan ainoa virallinen työkieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. (Asiointitulkkaus).
14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (vrt. Ruotsissa ”meänkieli”). Suomessa voortsprook.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään maatalousministeriössä.
16) Katukilvet ja tienviitat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin muissa pohjoismaissakin tehään.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä
20) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-pohjoistamaista tapaa rekisteröidä väestön äidinkieli.
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole kielletty minkä johdosta mm. Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt. Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.
22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää kielivähemmistöille. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on saanut.
Tämä malli on siis kopsattu Ruotsista mistä monta muutakin hyvää toimintamallia on siirretty Suomeen sellaisenaan. Malli on myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukainen. Pohjoismaiden Neuvostohan on vuosikymmeniä pitänyt tavoitteena pohjoismaisen lainsäädännön yhdenmukaistamista.
http://bp1.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/R7L1RUNgnVI/AAAAAAAAAIg/8mslzGZ47E0/s200/apartheiduniversity
Skicka en kommentar